 |
| Jättiläisen kengät kauppakeskuksessa |
Otsikko viittaa siihen ettei meidän talon kraanoista tule tippaakaan vettä. Kaikki alkoi aikaisin eilen aamulla, kun kevytraitiotietä rakentava yritys vahingoitti alueen päävesiputkea. Se vaikutti koko meidän kaupunginosan ja myös sen ulkopuolella olevien rakennusten vedentuloon. Meidän talossa on vesivarasto, ja iltapäivällä oli vielä vettä , mutta kun vesivarasto tyhjentyi, loppui veden tulo joskus klo 17 aikaan eilen . Kaikki soittivat kaupungin palvelunumeroon ja sieltä sanottiin että asia on hoidossa, ja eilen klo 23 aikaan tuli vettä taas niin että rakennuksen vesivarasto täyttyi, ja aamulla vedentulo oli normaalia. Mutta kun tulin myöhemmin kotiin, kraanoista tuli vain muutama tippa ja nyt taitaa olla jo 6 tunti ettei tule tippaakaan vettä koko rakennuksessa. Nyt illansuussa selvisi myös että talon vesipumppu, joka johtaa vettä asuntoihin (en tarpeeksi ymmärrä näistä asioista) ei toimi, koska ei tullut vettä, ja on siis vahingoittunut.
Eli tosi kurja tilanne, ja vesilaitos väittää että ongelma on korjattu, mutta kaupunginosan WhatsApp-ryhmässä on selvinnyt että monissa taloissa vedentulo tosi niukkaa, ja meillä siis ei tule mitään, Ja viikonloppuna tosi hankalaa saada ketään korjaamaan sitä vesipumppua.
Onneksi seinänaapurini, jotka vasta tänään tulivat kotiin vauvan syntymän jälkeen, kertoivat että jätehuoneen kraanasta tulee vettä, ja naapuri oli vielä niin ystävällinen että otti ämpärini ja toi sen minulle täytettynä. Eli jotain vettä sentään, jota pitää hakea ämpärillä.....
Edit: Tuon kirjoitin eilen, ja illalla myöhään, sen jälkeen kun joku ammattilainen oli käynyt tekemässä jotain katolla, vettä tuli taas, samoin aamulla, mutta sitten väheni taas. Taas piti kutsua joku ammattilainen paikalle, ja vesiallas täyttyi ja on vettä, mutta kun allas tyhjenee , ei taas ole vettä. Kaupungin kaikille asukkaille avoimessa Fb-ryhmässä selvisi että vedentulo oli ongelmallista monessa kohtaa kaupunkia, täällä lähialueella, ja taitaa olla ryhmäkanteen paikka ....En oikein ymmärrä näistä vedentuloasioista, mutta täällä vanhoissa kerrostaloissa , kuten siinä missä asun, on katolla vesiallas, joka on vesisäiliö. Uusissa rakennuksissa ei sellaista ole.
Samassa kauppakeskuksessa oli näyttely nimeltä "Liisa illuusioiden maassa", ja siellä oli erilaisia peilejä sekä muuta hauskaa. Tässä peilissä näkyvät vain vaatteitteni värit.
Ja sitten oli taikapeili joka loihti minusta tosi pitkän ja hoikan;D
Edelllisellä kerralla kun kävin tuolla paikassa oli kahvila, mutta nyt kahvila oli poissa ja tilalla nämä peilit ja muut jutut. Kahvila oli ollut tuolla tosi pitkään, ja yllätyin kun sitä ei enää ollutkaan tuolla.
Kauppakeskuksen galleriassa huomasin tosi mielenkiintoisen näytttelyn, jonka tarkoitus oli huomioida pois heittämämme roskien määrä ja mitä niille tapahtuu.. Kaikissa kuvissa olevat vaatteet näyttivät kaukaa hyvän näköisiltä vaatteilta, kuten tämä, joka on tehty pullonkorkeista, mutta läheltä huomasi että ne on tehty jätemateriaaleista. Kun laitoin muutaman kuvan näyttelystä Instagramiin, valokuvaaja kirjoitti minulle että oli joitakin vuosia sitten viettänyt muutamia kuukausia Lapissa, mm. Kilpisjärvellä, ja kuvannut siellä revontulia. Selvisi että valokuvaaja on yhden ihmisen mediatoimisto, joka erilaisilla tempauksilla ja videoilla yrittää saada ihmiset vähentämään esim. muovin sekä halpamuodin käyttöä. Kaikki kuvien mallit ja asujen suunnittelijat toimivat vapaaehtoisesti tässä projektissa.
Morsiamen asu tehty poisheitetystä muovista.
Tässä asussa käytetty pullonkorkkeja ja muovia.
Hänen jakkunsa on tehty kertakäyttökasseista.
Tällä viikolla oli suuri harmistuksen paikka kun huomasin että joku oli lähes kokonaan tuhonnut "perunamaani", Muutamia kuukausia sitten huomasin unohtaneeni käyttää perunan, johon oli kasvanut ituja. Laitoin perunan takapihalla olevaan suureen ruukkuun, josta poistin siellä kasvaneet rikkaruohot, ja hoidin "palstaani" viemällä sinne säännöllisesti vettä ja lisäämällä multaa. Perunan varret olivat kasvaneet tosi hyvin, ja laskin että ennen juhannusta minulla on muutamia uusia perunoita, mutta viikon alussa joku oli työntänyt ruukkuun jonkun kuivanhtaneen pensaan, ja tuhonnut perunani! Pikkuruisia pottuja oli 4 joista yksi vihreä, joten jätin sen ruukkuun, ja tuhoutuneissa juurissa oli pikkuruisia mukuloita joista olisi vielä tullut pottuja. Keitin pikkuruiset potut, päälle voita ja tilliä, ja hyviä olivat, mutta kun ne olivat minimaalisen kokoisia niin eihän tuossa mitään syötävää ollut.
Eilen perjantaina kävin taas samassa vanhassa kauppakeskuksessa, jossa torstaisin ja perjantaisin ruokatori, josta voi ostaa valmista , eri etnisten keittiöiden ruokaa kotiin, tai syödä paikan päällä., Tämä koju on suurin , Samaan aikaan kauppakeskuskessa oli myös second hand-tapahtuma, ja monta vaatekojua,. Kauppakeskuksen katolla oli vaatteiden vaihtotapahtuma, mutta en mennyt sinne , sillä tarkoitus oli mennä toiseen tapahtumaan.
Olin matkalla
Houses from Within-tapahtumaan. Vihdoin täällä tuntuu että on palattu normaaliin: PCR-testit tänne tullessa peruttiin kaikilta, viime viikolla oli suuri katuruokafestivaali pitkän tauon jälkeen, kesäkuun alkupuolella suuri vegaaniruokafestivaali myös pitkän tauon jälkeen , Pride-tapahtumat ja kulkueet , ja nyt tämä Houses from Within-tapahtuma, jossa pääsee tutustumaan lähes 200 paikkaan, minne ei muuten pääsisi. Osaan pitää rekisteröityä , osaan ei , ja osa on eri aiheisia kierroksia, jotka liittyvät arkkitehtuuriin. En ollut ensin ajatellut mennä mhinkään, mutta keskustan alueella oli
japandi-tyyliin kunnostettu piha-asunto, jonka halusin nähdä. Tämä oli pimeän ja huonokuntoisen asunnon kunnostaneen arkkitehdin, joka myös sisustussuunnittelija, asunto. Kun tulin paikalle , oli pitkä jono, ja sisään pääsi kerrallaan vain muutama henkilö. Kengät piti myös ottaa pois ennenkuin astui sisälle. Täällähän ei melkein kukaan ota kenkiä pois sisään tullessa, mutta tähän asuntoon tullessa pitää ottaa kengät pois. Asunto on talon takana , paljon alempana, ja siihen kuuluu oma piha.
Koska ulkona oli pitkä jono, ja aikaa kierrellä asunnossa vain lyhyen aikaa, napsin nopeasti vain muutaman kuvan. Sisään tullessa tuntui niin tutulta; minusta asunnossa näytti enemmän skandinaaviselta kuin japanilaiselta mutta esim. vanhempien makuuhuoneessa sänkynä oli japanilainen tatamisänky. Vaihdoin pari sanaa asunnon omistajan /arkkitehdin/sisustussuunnittelijan kanssa.
Pariskunnalla on kaksi pientä tytärtä, jotka jakavat pienen huoneen, ja tämä kerrossänky ihastutti. Ylempään vuoteeseen vievät portaat, joissa on säilytystilaa, ja kummassakin sängyssä on lamput sekä pieni hylly kirjoille.
Tällainen terassipiha ihan kaupungin keskustassa, lähellä kaikkea , on kyllä mahtava juttu.
Eilen illansuussa kun korjaaja tuli katsomaan mitä vesiongelmalle pitää tehdä, jouduin olemaan katolla jonkun aikaa. Tässä näkyy samarealaisten pikkuruisen kaupunginosan taloja. Katolle ei ole kauhean helppo mennä, sillä oven tilalla on luukku, josta pitää jotenkuten mahtua kulkemaan katolle ja sieltä pois.
6 vuotta sitten kuvasin eri suunnista näkymiä katolta, ja niistä huomaa miten paljon lähialue on sinä aikana muuttunut.
Tämän ison toimistotalon tilalla oli silloin vielä villiintynyt alue, jossa kävin usein Bambin kanssa kävelyllä. Tällä viikolla alkoi myös lämmetä kunnolla, ja nyt on peittona vain lakana.
2 viikkoa sitten kävin matkamessuilla. Täällähän ei nyt ole kuin minimaalisen vähän turismia, mikä on kauhea isku tärkeälle elinkeinolle täällä. Yleensä näillä messuilla on ollut osastoja eri maista yli 40, mutta nyt vain 12, mutta järjestäjien mieledtä oli kuitenkin tärkeää järjestää messut. Tässä kuvassa kalligrafiamestarit Etelä-Koreasta. Sain oman nimeni koreankielellä kirjoitettuna.
